Suprant Irish Luck


© Kuippanan vapaat kuvat
Nimi: Suprant Irish Luck "Lucky" Rekisterinumero: VH14-031-0414
Rotu, skp: suomalainen puoliverinen, tamma Kasvattaja: Suprant, VRL-00102 & VRL-00692
Säkä, väri: 170cm, punarautias Omistaja: Sîr Angren, VRL-05594
Syntymäaika: 13.03.2014, FI Painotuslaji: kenttäratsastus
Ikä: 21v (01/17)*, n. 1kk=1a** Koulutustaso: CIC3
Saavutukset: KTK-II, KERJ-I, Premier

Virtuaalihevonen | A SIM-game horse | * 4v 12.07.2014, ** 20v asti n. 2kk=1a, 7v asti n. 1kk=1a

✝ Kuollut 04.02.2017
(lopetettu loukkaantumisen vuoksi)

KTK-II, saavutettu 31.10.2014 (18 - 18 - 19 - 21 = 76p), vanhoilla kuvilla
KERJ-I, saavutettu 25.10.2016 (7 + 38 + 23,25 + 20 + 15 = 103,25)
Premier (yhteensä 72%)

Luonne

Kasvattimme Irish Luckin nimi tulee suoraan sen sukutaulusta. Tamman isä sekä emän isä ovat irish sport horseja ja toivommekin tällä yhdistelmällä tuovamme uutta voimaa kenttäpainoitteisten suomalaisten puoliveristen jalostukseen. Luckyn isäksi valikoitui Strixin omistama ja kasvattama musta kenttäratsu, Blue Blood X. Bloodylla on kenttäratsastuksessa menestynyt sukutaulu ja ennestään vasta yksi varsa. Luckyn emä on oma kasvattimme, Suprant Medusa. Lucky jääkin Metukan viimeiseksi varsaksi. Metukan neljästä varsasta kaksi on jäänyt meille Suprantiin.

Lucky on selvästi perinyt äitinsä upean luonteenpiirteet - hoidettaessa ja käsiteltäessä se toimii useimmiten kuin ajatus. Tamma suhtautuu kaikkiin hoitotoimenpiteisiin harjauksesta letitykseen ja kuljetukseen varustamisesta kengittämiseen rauhallisesti, turhia hötkyilemättä. Kilpailureissuilla Lucky on ehdottomasti matkakumppani sieltä helpoimmasta päästä - se on helppo lastattava ja mutkaton kuljetettava, eikä stressaa muutaman päivän oleskelusta vieraassakaan paikassa. Ainoastaan kiimojen aikaan hormonit pistävät muuten niin seesteisen Luckyn pään pyörälle, silloin sitä saattavat kiukuttaa kaikenlaiset pikkuasiat - hankalaksi se ei tosin silloinkaan heittäydy, korkeintaan luimistelee välillä hoitajalle hieman häntäänsä pyöräytellen.

Ratsuna Lucky on juuri sopivalla tavalla herkkä - se vastaa nopeasti ratsastajan pienimpiinkin apuihin, muttei kuitenkaan ylireagoi. Kouluratsuna se on todella miellyttävä näyttävien, mutta pehmeiden askeleidensa ja hyvän ratsastettavuutensa vuoksi. Se ei kilpailuissakaan vaadi kovin pitkää verryttelyä, vaan on heti alusta asti hyvin kuolaimella ja säilyttää muodon tasaisena läpi radan. Rataesteillä tai maastossakaan Lucky ei vaadi nivelkuolainta kovempaa rautaa suuhunsa, vaan toimii parhaiten ratsastajan säilyttäessä pehmeän tuntuman ja tiiviin istunnan. Sillä on hyvä hyppytekniikka sekä helposti säädeltävä laukka, eikä se herkkänä hevosena kovinkaan mielellään kolistele jalkojaan puomeihin. Pudotuksen sattuessa tamma ottaa selvästi asiasta hieman nokkiinsa ja hyppää suosiolla pari seuraavaa hyppyä ylimääräisellä ilmavaralla. Maastoesteradalla Lucky on varma etenijä, se säilyttää tasaisen tahdin lähdöstä maaliin saakka eikä säiky erikoisempiakaan esteitä.

© kasvattaja


Suku

i. Bad Blood X
VH14-209-0007 / m ish 167cm
ii. Badfinger X
VVH12-209-0031 / rn ish 169
iii. Bazooka
(ish) KERJ-I
iie. Upwell
(ish) KERJ-II
ie. Circle of Life X
VH12-209-0021 / (m)km ish 162cm
iei. Zip Appeal
(ish) KRJ-III, KERJ-II
iee. Callahan Kiara
(ish) KERJ-II
e. Suprant Medusa
VH12-031-0530 / prt fwb 170cm
KTK-II, KRJ-I, KERJ-I
ei. WFF Jack of Clovers*
rt ish 165cm
eii. Prince Clover
(ish)
eie. Lady Cadeaux
(ish)
ee. Chilin Chili
VH12-011-0190 / prt hann 172cm
KRJ-IV, KERJ-III, YLA3
eei. Crixus
(hann) VIR MVA Ch, KTK-I, ERJ-I, YLA1
eee. Grineward Batari
(hann)

Isälinja Bazooka (3) | Emälinja Grineward Batari (3)
* salasana: arabians

Jälkeläiset

Periyttää..
  • hyvää luonnetta

Kilpailukalenteri

Näyttelyt

  • 12.04.2014 VSN kutsu Puoliveritammat, tuom. Christa W. -- 3/12 RCH (4-5-5-4-2½-3½-4-3½-3-2½ = 37p.)
  • 13.04.2014 VSN kutsu Puoliveritammat, tuom. Vibaja -- 3/12 RCH (4-4-5-4-3,5-4-4-4-3-3 = 38,5p.)
  • 17.04.2014 VSN kutsu Suomalaiset puoliveritammat, tuom. Vibaja -- 3/9 RCH (4-4-5-4-3,5-4-4-4-3-3 = 38,5p.)
  • 20.04.2014 VSN kutsu Puoliveriset tammat, tuom. Cannabia -- 7/15 (5-5-5-5-2-3½-4-4-2½-2½ = 38½ p.)

MEJ:n alaiset kilpailut | vain sijoitukset

  • 23.12.2014 MEJ kutsu 120cm -- 1/19

Porrastetut kilpailut

  • KERJ kenttäratsastus / saavuttanut maksimitasonsa
    maksimitasto 6, 3572.86 ominaisuuspistettä

Tarkista ominaisuuspisteet & kilpailustatistiikka.


Päiväkirja

26. kesäkuuta 2014 / Kestävyysvalmennus (valmentajana Susanna)
Pulmu oli valitellut, ettei Luckyn kestävyys ollut aivan paras mahdollinen: pitkällä maastoesteradalla tamma toimi muuten oikein hyvin mutta tuntui väsähtävän kriittisellä hetkellä, kun loppukiri olisi ollut tarpeen. Niinpä otin Pulmun ja Luckyn valmennukseen keskittyäksemme Luckyn kunnon kohottamiseen ja kestävyyden parantamiseen. Kun Lucky oli satuloitu ja valmis lähtöön, suuntasimme maastopolulle. Suprantin tiluksilla kulki kilometritolkulla hyväkuntoista polkua, jota voisimme hyödyntää kestävyysharjoituksissamme. Tänään oli tarkoitus harjoittaa Luckyn maksimaalista kestävyyttä intervalliharjoituksilla. Kun Lucky oli vertynyt maastopolulla ravattuaan, ohjeistin Pulmun tehtävää varten: Ratsukon tuli laukata hyvin reipasta laukkaa muutaman minuutin pätkissä niin, että hevosen syketaso olisi 190-200 lyöntiä minuutissa. Laukkapätkien välillä tuli ravata tai mennä vaikka käyntiä jälleen muutaman minuutin verran ja vauhti hevosen vireystilaan sovittaen niin, että Lucky saisi kuitenkin vetää henkeä aina muiden kuin laukkapätkien aikana. Näillä ohjeilla lähetin Pulmun ja Luckyn matkaan maastorataosuudelle, joka tekisi noin 20 minuutin lenkin ja palaisi samalla aukiolle, josta ratsukko lähti matkaan. 20 minuuttia myöhemmin Pulmu ja Lucky laukkasivat aukiolle kuin tuli hännän alla. Ratsukko ei selvästikään ollut laiskotellut, sillä molemmat olivat aivan hikisiä ja hengästyneitä. Haastatellessani Pulmua lenkin yksityiskohdista ja kuultuani Luckyn askeleen alkaneen painaa viimeisellä laukkapätkällä jo kohtuullisesti, päätimme lopettaa harjoituksen tältä päivältä, jotta emme juoksuttaisi hevosparkaa aivan piippuun. Väsymistä lukuunottamatta reipas laukkaaminen maastossa oli Pulmun mukaan ollut tammalle mieleen, ja se oli laukannut reippaasti ja vaikuttanut tyytyväiseltä ja hyväntuuliselta. Vaihtelu taisi olla tervetullutta myös ratsastajalle, sillä Pulmun posket punottivat vauhdinhurman tuomasta innostuksesta vielä tallipihalle päästessämme. Nyt vain hevonen ja ratsastaja toipumaan rankasta harjoituksesta, huomenna jatketaan!

27. kesäkuuta 2014 / Valmennus (valmentajana Susanna)
Eilisen maksimaalisen kestävyyden harjoittelemisen vastapainoksi tänään oli vuorossa vauhtikestävyysvalmennus. Eiliseen tapaan olimme Pulmun ja Luckyn kanssa lähteneet maastoon, mutta suuntasimme tällä kertaa maastoradalle, joka kulki vaihtelevassa maastossa. Näin ratsukolla pysyi paremmin mielenkiinto yllä, ja toivat mäet ja kumpareet myös haastetta tehtävään, kun ei tarvinnut mennä posottaa tasaisella alustalla kilometrikaupalla. Selitin Pulmulle harjoituksen kokonaisuudessaan ja sen idean: Eilisessä harjoituksessamme oli ideana kasvattaa lihasten kestävyyttä ja toimintakykyä, jotta Lucky jaksaisi paremmin myös pitkän maastoesterataosuuden loppumetreillä. Nyt harjoitimme edelleen hevosen lihaskuntoa toisaalta väsymyksen sietämistä, mutta uutena osa-alueena harjoituksessa oli vauhdin kestävyyden lisääminen muiden rinnalle. Tehtävä tehtiin jälleen intervalliharjoituksena. Tällä kertaa kuitenkin laukkapätkät, joilla tuli vähitellen lisätä vauhtia muttei kaahottaa täyttä laukkaa, olivat 5 minuutin pituisia. Ainoa, joka tehtävän aikana muuttui, oli vauhti. Lisäksi laukkapätkien välillä pidettiin 5 minuutin levähdystauko, joka käytännössä tarkoitti reipasti käyntiä tai ravia maastorataa eteenpäin, mutta vauhti tuli kuitenkin pitää sen verran rauhallisena, että hevosella oli mahdollisuus palautua laukkapätkästä tauon aikana. Kun tehtävän ohjeistus oli selvillä, lähetin Pulmun ja Luckyn taas matkaan. Pusikko vain ryskyi ratsukon nelistäessä tiehensä into piukeana päästessään päästelemään höyryjä. Ratsukon energisyys oli kuitenkin kaikonnut lähemmäs tunnin harjoituslenkillä. Kun sain Pulmun ja Luckyn seuraavan kerran näköpiiriini, heillä oli vuorossa reippaassa käynnissä etenemisestä päätellen levähdystauko. Ehdittyään luokseni Pulmu alkoi kehua, kuinka Lucky oli hienosti tehnyt parhaansa tehtävän loppuun asti, vaikka se olikin loppua kohti alkanut väsähtää. Väsyminen noin pitkällä lenkillä ei tietenkään ollut mikään ihme. Kävimme jälleen Pulmun kanssa läpi harjoituslenkin yksityiskohdat, ja olin itsekin tyytyväinen, kuinka ahkerasti valmennettavani olivat harjoitelleet. Kaksi viimeisintä maastoharjoitusta olivat olleet rankkoja, eikä niiden sijoittuminen peräkkäisille päiville ainakaan helpottanut asiaa. Niinpä huomiseksi keksittäisi jotain kevyempää mutta sitäkin hyödyllisempää harjoiteltavaa. Nyt vain matkaan ja tallia kohti: sekä hevonen että ratsastaja olivat levon tarpeessa.

28. kesäkuuta 2014 / Rataestevalmennus (valmentajana Susanna)
Vaihtelun vuoksi tänään oli vuorossa rataestevalmennus. Pulmu verrytteli Luckya sillä aikaa, kun rakensin esteitä harjoituksia varten. Meillä oli tälle päivälle kaksi aihetta: jumppasarja ja laukan säätely. Ennen varsinaisiin harjoitukseen siirtymistä Pulmu ja Lucky saivat verrytellä myös matalahkoa ristikkoa ja pystyä hypäten. Kun ratsukko oli valmis uusiin koitoksiin, selitin ensimmäisen tehtävän. Olin rakentanut kolmesta matalasta pystyesteestä muodostuvan jumppasarjan, jolle tultiin ensin vasemmassa ja sitten oikeassa kierroksessa. Nyt tärkeää oli saada lähestyminen kohdilleen ja laukkapyörimään hyvissä ajoin ennen estettä, sillä sarjan sisällä ei ollut enää mitään tehtävissä. Pulmu ja Lucky nostivat laukan ja lähestyivät rauhallisessa tempossa sarjan ensimmäistä osaa. Ratsukon lähestyminen kohtisuorasti estettä oli erinomainen. Juuri ennen hyppyä Lucky kuitenkin äkisti hidasti aivan kuin olisi jäänyt hetkeksi ihmettelemään edessä olevaa estettä. Kieltämisen sijaan se kuitenkin ponnisti hyppyyn, jolloin ensimmäisestä hypystä tuli tarpeettoman iso loikka, ja kaksi jälkimmäistä estettä tamma selvitti jollain ravin ja laukan välimuodolla. Pulmu-paralla oli kova työ pysyä selässä odottamattoman epätasaisessa menossa. Ratsukko pääsi kuin pääsikin yhtä matkaa sarjan loppuun asti. Kohennettuaan asentoaan satulassa Pulmu ohjasi Luckyn uudelleen esteelle, tällä kertaa kannustaen maiskutuksin tammaa jatkamaan reippaasti kohti sarjaa. Nyt jumppasarja oli hevoselle jo tuttu, ja epäröimättä se hyppäsi sarjan kuin vanha tekijä. Tehtävä toistettiin myös toisesta suunnasta, mutta Pulmu antoi Luckyn ensin hetken katsella estettä ennen uutta lähestymistä. Toista kertaa epämääräistä hyppelyä esteiden välissä ei tarvinnutkaan katsella, sillä ensimmäisen epäröinnin jälkeen ratsukko selvitti sarjan puhtaasti ja tyylikkäästi. Niinpä siirryimme toiseen tehtävään, jossa oli tarkoitus säädellä laukkaa kahden pystyesteen välissä. Esteiden väliin mahtui reippaassa laukassa viisi askelta, ja tällä askelmäärällä ratsukko hyppäsi pystyjä ensin pari kertaa, jotta tehtävän esteet tulisivat tutuiksi. Seuraavaksi esteet tuli selvittää neljällä askelella, joten laukkaa piti pidentää reippaasti, ettei Luckyn tarvitsisi ponnistaa toiseen hyppyyn niin kaukaa. Luckya ei ollut turhaan kehuttu hyppytekniikastaan ja laukkansa säädeltävyydestä, sillä ratsukko selviytyi tehtävästa mallikelpoisesti. Viimeisenä tehtävänä oli vielä mahduttaa pystyesteiden väliin kuusi laukka-askelta, ei enempää eikä vähempää. Nyt Pulmu sai koota Luckya ja lyhentää kunnolla sen askelta, mikä ei näin heti askelenpidennystehtävän jälkeen ollut aivan helppo tehtävä. Ensimmäisellä yrityksellä ratsukko onnistui selvittämään välin viidellä ja puolella askelella, mutta kun toisella yrityksellä Pulmu lyhensi askeleita vielä entisestään, ratsukon onnistui mahduttaa esteiden väliin vaaditut kuusi askelta. Jotta valmennus pysyisi riittävän kevyenä edellisten päivien rankkojen kestävyysharjoitusten jälkeen, lopetimme tähän onnistuneeseen suoritukseen ja ratsukko sai siirtyä tekemään itsenäisesti loppuverryttelyä.

29. kesäkuuta 2014 / Kestävyysvalmennus (valmentajana Susanna)
Tänään oli aika jatkaa Pulmun ja Luckyn kanssa jälleen vauhtikestävyysharjoituksia Suprantin maastoradalla. Suunnistimme samalle aukiolle kuin viimeksi, ja Pulmu verrytteli jo totuttuun tapaan Luckyn matkalla harjoituksen aloituspaikalle. Aukiolla päästyämme selostin tehtävän, joka erosi taas hieman edellisistä kestävyysharjoituksistamme. Ratsukon tuli jälleen edetä maastossa reipasta laukkaa muttei täyttä laukkaa. Ensimmäinen laukkapätkä tuli olla 5 minuuttia ja jokainen seuraava laukkapätkä minuutin edellistä pidempi. Jokaisen laukkapätkän välissä hevosen piti kuitenkin saada vetää henkeä ja käytettävä askellaji oli joko reipas käynti tai suht rauhallinen ravi hevosen vireystasosta riippuen. Aiempien harjoitustemme perusteella tiesin Pulmun tuntevan hevosensa hyvin ja osaavan arvioida, kuinka paljon siltä sopi pyytää ajamatta sitä kuitenkaan piippuun. Niinpä kehotin Pulmua jatkamaan Luckyn kuuntelemista ja tarkkailemista ja lähetin ratsukon matkaan. Vajaan tunnin odottamisen jälkeen ratsukko saapui jälleen aukiolle. Pulmu kertoi Luckyn jaksaneen harjoituksen paremmin kuin aiemmin: Ensimmäiset laukkapätkät eivät aiemminkaan olleet tuntuneet missään, mutta loppua kohti tamma oli alkanut väsähtää. Kestävyyden parantumista oli ilmeisesti havaittavissa, sillä kovasta harjoittelusta huolimatta Lucky oli kohtuullisessa vireessä vielä viimeisellä laukkapätkällä. Katsoessani hevosta tarkemmin totesin ilahtuneena, ettei se tosiaan näyttänyt niin väsyneeltä kuin aiempien kestävyysharjoitustemme jälkeen. Havaittavia tuloksia oli syntynyt yllättävän lyhyessä ajassa. Tämän päivän harjoitus oli saatu hyvällä menestyksellä päätökseen, joten oli aika lähteä tallia kohti. Huomenna olisi edessä Pulmun ja Luckyn viimeinen valmennus johdollani.

30. kesäkuuta 2014 / Maastoestevalmennus (valmentajana Susanna)
Viimeisen yhteisen valmennuskertamme kunniaksi olin päättänyt viedä valmennettavani jälleen maastoon, tällä kertaa hyppäämään maastoesteitä. Pulmu tunsi Suprantin tilukset kuin omat taskunsa ja osasi heti johtaa joukkomme toivomusteni mukaisesti sellaiseen kohtaan maastoesterataa, jossa pääsisimme hyppäämään portaita sekä ylä- että alamäkeen. Käytimme jälleen matkan harjoituspaikalle hyödyksi ja perille päästyämme Lucky oli verrytelty. Lucky sai ensin rauhassa katsella portaita, sillä nuori hevonen ei tainnut olla nähnyt vastaavia esteitä aiemmin. Kun tamma oli aikansa ihmetellyt ylämäessä olevia portaita, ratsukko nosti laukan ja suuntasi kohti ensimmäistä porrasta. Luckyn olemuksesta näki, kuinka se hieman jännitti uutta estettä, mutta Pulmun rohkaisemana se ponkaisi ensimmäiselle portaalle. Huomattuaan, ettei tehtävä ollutkaan kovin vaikea, se jatkoi jo varmemmin toiselle portaalle ja sen jälkeen loputkin portaat ylös asti. En voinut kuin jälleen kerran ihmetellä, kuinka fiksu ja oppivainen nuori hevonen Lucky olikaan: annoinpa ratsukolle minkä tahansa tehtävän, se suoriutui siitä lähes poikkeuksetta ensiyrittämällä tai viimeistään toisella. Pyysin ratsukkoa tulemaan mäen alas tasaista polkua pitkin ja toistamaan porrasharjoituksen ylämäkeen vielä muutaman kerran, jotta tehtävä tulisi Luckylle tutummaksi. Toistojenkaan myötä ei ilmennyt mitään ongelmia, joten ratsukko sai siirtyä seuraavaan harjoitukseen: portaiden hyppääminen alamäkeen. Tähän suuntaan Lucky oli huomattavasti varovaisempi. Se ei ensin meinannut ymmärtää, että sen oli tosiaan tarkoitus hypätä alemmalle askelmalle, vaan tamma yritti tarjota kiertämistä tasaisemman ja helpomman maaston kautta. Kun ratsastaja itsepintaisesti piti kiinni suunnitelmastaan mennä alemmalle portaalle kulkemalla suoraan eteenpäin, Lucky lopulta antoi periksi, rohkaisi mielensä ja ikään kuin pudottautui varovasti alemmas. Hevosen olemuksesta näki jälleen, kuinka se rentoutui huomatessaan selvinneensä tehtävästä. Seuraavalle portaalle pudottautuminen onnistui jo vähän sujuvammin, ja aina yhdestä askelmasta selvittyään tamman itseluottamus kasvoi sen verran, että se selvisi seuraavasta portaasta edellistä paremmin. Ratsukko toisti tehtävän monta kertaa, ja kerta kerralta suoritus parani. Kun Lucky lopulta näytti ymmärtävän, mikä oli oikea tekniikka laskeutua portaita, kehuimme sitä vuolaasti ja toistimme vielä kerran tehtävän kehuen sitä kovasti jokaisen onnistuneen hypyn jälkeen. Kun Pulmu ja Lucky olivat saaneet portailla yhden täysin onnistuneen laskeutumisen, päätimme lopettaa valmennuksen hevosen ollessa tyytyväinen ja hyvällä mielellä. Kiittelin ratsukon huimaa kehitystä viime päivien aikana ja sitä työmäärää, jonka se oli mukisematta tehnyt. Ahkeran harjoittelun kautta tämän ratsukon tie voisi hyvinkin viedä huipulle asti, ainakin siinä oli ainesta menestyjäksi!

26. heinäkuuta 2014 / Maastoestevalmennus (valmentajana narri)
Luckysta puhuessa oli nopeasti selvinnyt, että tamma oli erittäin herkkä ja hyvä kilpahevonen. Olin miettinyt pääni puhki tarpeeksi haastavaa tekemistä ratsukolle ja päätynyt lopulta maastoesteisiin, joilla oli tarkoitus hypätä kapeita esteitä sarjalla. Pulmu verrytteli Luckyn kaikissa askellajeissa matkan varrella, tamma kuunteli erittäin hyvin ratsastajan apuja, lyhensi ja pidensi askelta mallikelpoisesti eikä ohjauksessakaan ollut moittimista. Kaksi perättäistä tukkia toimivat niin verryttelyinä kuin itse esteinäkin - Lucky hyppäsi myös verryttelyhypyt hyvin, ei kiihdytellen tai hidastellen ja tyylikin kelpasi.

Kavensin esteväliä laittamalla pienet, huomaamattomat risut merkiksi esteen leveydestä. Tarkoitus oli, että Pulmu saisi itse ohjata tamman oikeaan väliin. Vaikka tukit olivat suoralla uralla laitoin merkeillä sarjalle pienen kaarteen, sillä ratsukon yhteistyö vaikutti niin saumattomalta etten uskonut kaarteenkaan tuovan liikaa haastetta. Laitoin jo ensimmäisen välin suhteellisen kapeaksi, jottei ratsukon tarvitsisi aloittaa liian helpolla. Pulmu lähestyi estettä varmasti, pitäen Luckyn hyvässä temmossa ja istuen lähellä hevosta, mutta selkeästi kuitenkin eteen ratsastaen. Tamma ei juuri rohkaisua tarvinnut leiskauttaessaan ensimmäisen tukin ja seuraavankin yli. Kehotin kuitenkin hillitsemään Luckyn hyppyä hieman, jotta laskeutuminen tapahtuisi hieman aiemmin ja kääntäminen olisi helpompaa. Laukan tempo oli kuitenkin sopiva ja Lucky kuunteli ohjausta tarkasti.

Lopulta sain kavennettua esteitä niin paljon, ettei kisoissakaan tarvitse niin kapeaa hypätä. Ajattelin kuitenkin ratsukon selviytyvän siitäkin kunnialla ja näihän se tekikin. Pulmu ratsasti tarkasti ja siististi koko valmennuksen ajan ja Lucky oli suorastaan esimerkillisen hyvin avuilla. Tamma kuunteli jokaisen avun ja noudatti niitä viipymättä. Ajoittain näkyi pientä haparointia suunnan kanssa, kun Lucky heittäytyi jo liian herkäksi, mutta näistäkin selvittiin.

30. heinäkuta 2014 / Maastoestevalmennus (valmentajana narri)
Viime valmennuksen tapaan lähdin Pulmun ja Luckyn kanssa maastoesteille. Mietin jälleen pääni puhki aihetta ja totesin, että mielestäni ratsukko voisi hyvin hyötyä vesiesteestä. Verryttely suoritettiin jälleen matkan varrella, jotta paikan päällä pääsisimme tehokkaasti treenin kimppuun. Edellisen valmennuksen tapaan Lucky oli Pulmulla alusta asti hyvin avuilla ja liikkui eteenpäin reippaan halukkaasti, yrittämättä kiihdyttää aukeallakaan ilman lupaa. Verryttelyhyppyinä toimivat matkan varrella pari risuestettä - joilla Lucky kenties liioitteli hieman - ja porrasta, joilla hypyt olivat kehujen arvoisia.

Vesiesteellä oli hyppy esteen yli veteen, hyppy vedessä sekä ylöshyppy. Kehotin ensin ratsastamaan helpomman reitin vain veden läpi ylöshypyn kanssa, jotta saisimme hieman tuntumaa siihen, miten Lucky suhtautui. Tamma laukkasi reippaasti läpi ja hyppäsi ylös, mutta kehotin pitämään vedessä hieman hitaamman temmon, jottei Lucky roiskuttaisi niin paljoa ja näkisi ponnistuspaikat paremmin.

Veteen hyppy ei tuottanut ongelmia, vaikka Pulmu arvioikin hypyn koon hieman väärin ja jäi jälkeen. Kuten olin pyytänyt, tempo vedessä oli hillitympää ja Lucky saattoi arvioida itsekin ponnistuspaikkaa, kun näki minne oli menossa. Hyppy oli siisti, eikä laisinkaan liioiteltu vaikka olin näitä tottunut Luckylta hieman näkemään. Myös ylöshyppy oli siisti, pieni ponnahdus eikä liioiteltu jäniksenloikka.

Toistot sujuivat hyvin, laitoin Pulmun ratsastamaan myös vinoilla lähestymisillä ja kaarevilla teillä. Kumpikaan ei tuottanut ratsukolle ongelmia, kuten odotinkin. Lucky on herkkä, lahjakas hevonen ja sen kanssa on onnistuttu kehittymään juuri oikeaan suuntaan.

29. tammikuuta 2015 / Lisää jälkikasvua
Lucky varsoi tänään aamuyöstä ensimmäisen varsansa täällä meillä Rautkymissä asuessaan. Tiineys ja varsominen sujuivat moitteetta Luckyn kaltaiselta konkarilta, joka alkoi kokeinein ottein hoivaamaan pahnoille putkahtanutta varsaansa. Melko kevytrakenteisen varsan kammettua itsensä jaloilleen, että tulokas oli ori. Väriltään varsa on selvästi ruunikko. Orivarsa vaikutti heti melko varmajalkaiselta ja jo nyt kovin aktiiviselta tapaukselta. Varsa sai nimekseen Irish Blood 5594, mutta tuttujen kesken sitä kutsutaan lyhyesti vain pelkäksi Bondiksi. Bondi suunnannee tulevaisuudessa emänsä kavionjäljissä kenttäratsastusmittelöihin.

28. elokuuta 2016 / Kuulumisia
Lucky on saanut viettää päivänsä pitkälti meidän eläkkeellä tai muuten vain ikuista laidunelämää viettäneiden tammojen kanssa leppoisasti syöden ja täyttä luonnonmukaista hevosenelämää elellen, ja otettu talliin ainoastaan tarvittaessa kavion- tai terveydenhoidollisten syiden vuoksi. Tai mitä sitä turhia kiertelemään, Lucky oli häpeällisesti täysin unohdettu! Kaikki tarvittavat hoitotoimenpiteet oli pystytty suorittamaan laitumella, joten tosiasiassahan tamma ei ollut käynyt sisällä tallissa lähes puoleentoista vuoteen, eikä sitä oltu pahemmin puunailtu. Olin odottanut hakevani tammalaumasta täysin villiintyneen ja takkuisen punaraudikon, mutta yllätyksekseni tamma ravaili iloisena luokseni. Takkuinen ja villiintyneen näköinen se kieltämättä oli, mutta erittäin iloinen, eikä se ollut vieraantunut ihmisistä. Omatuntoni kolkutti, sillä pääsyyni tamman luona vierailuun oli se, että sen olisi aika siirtyä pikseliponien taivaaseen.

Kun talutin Luckya kohti tallia omatunto soimasi kahta kauheammin. Minulla oli ollut tamman suhteen suuria suunnitelmia, mutta niiden toteuttaminen ei ollut sujunut suunnitellulla tavalla. Tamma ei koskaan ollut saanut edes kuvaa meillä asuessaan, ja sen sivuilla komeili vielä vanha ulkoasu. Ja tarkoitan todellakin VANHA, sillä sen harmaansävyisen simppelin tähtihökötyksen jälkeen meillä oli ollut toinenkin ulkoasu ennen tätä nykyistä nimenvaihdoksen mukana tullutta tyylikkään yksinkertaista vihreää. Laatuarvosteluissakin olin Luckyn kanssa ajatellut käydä, kun sen kasvattajat olivat sen kanssa tunnollisesti valmentautuneet, kilpailleet ja teettäneet jälkikasvua. Siis muitakin, kuin tuon emänsä tapaan unohdetun Bondin.

Lopulta päätin, että Lucky saisi vielä mahdollisuuden. Lucky sai uuden ulkoasun ja sen kauan odotetun kuvan! Tamma sai myös muutamat tekstit, kuten tämän, päiväkirjaansa, jotta sen kanssa voisi hyvillä mielin suunnata loppuvuonna ainakin lajilaatikseen palkintoa hakemaan. Käytiinpä sille hakemassa myös palkinto All-Sim Evaluation Stationista. Ja lopuksi, yhden varsankin aion Luckylle vielä teettää, tamman tietenkin. Josko tulevaisuuden pikku-Lucky saisi hieman onnellisemman elämän kuin velipuolensa.

Mutta joka tapauksessa pääasia lienee, että Lucky on jälleen oikein salonkikelpoinen hevonen!